Hän syö, nukkuu, kakkaa ja tuijottaa. Syöminen tapahtuu kolmen tunnin välein ympäri vuorokauden, syöttövälit hän nukkuu öisin ja valvoo osittain päivisin. Noin pieneksi otukseksi hän valvoo mielestäni aika paljon, mutta eipä tuosta haittaakaan liene, kun kuitenkin ihan rauhallisesti ja hyvävointisesti jaksaa sylistä tillitellä.
Me käytetään kestovaippoja, jotka toimivat oikein hyvin. Sairaalassa ollessa käytettiin kertiksiä käytännön syistä, mutta kotona kestoillaan yötkin. Parhaiten toimivat tällä hetkellä bambulipareilla täydennetyt harsot villiksillä, sekä itse tehdyt sisätäyttövaipat nekin villiksillä. Yhtään totaalista ylivuotoa ei ole tullut, mutta kerran on villikset joutuneet pesuun (ja mies sitten reippaana poikana kuivasi ne kuivausrummussa... Nyt meillä on miniminivillikset!)
Nukkuminen meillä tapahtuu perhepedissä joko kaksin tai kolmisin. Me vauvan kanssa kuukahdetaan iltaimetyksellä sänkyyn jo yhdeksän aikaan, mies yleensä valvoskelee vielä puolilleöin, jolloin hän käy noukkimassa heränneen Möyriäisen vaipanvaihdolle ja palauttaa sitten ensimmäiselle yösyötölle sänkyyn. Tilanteen mukaan mies tulee itse sänkyyn nukkumaan tai sitten patjalle lattialle/sohvalle. Mies on aika herkkäuninen, joten sen mukaan kuinka paljon väsyttää/on unen tarvetta. Seuraava herätys on kolmen aikaan, jolloin ei välttämättä vaippaa vaihdeta. Aika pian oppi kädellä tuntemaan villisten pinnalta, että onko vaipanvaihdolle tarvetta. Tietty, jos Möyriäinen on kakannut, niin vaippa vaihdetaan aina :) Siitä sitten jatketaankin unia kuuteen, jolloin käydään taas vaipanvaihdolla (minä hoidan tämän) ja syöpötellään. Viimeinen herääminen onkin sitten puoli yhdeksältä tai jo kahdeksalta, jolloin noustaan koko perhe ja mies rupeaa valmistautumaan töihin lähtöön. Aika rauhallista ja säännöllistä siis :) Oletettavasti tämä rytmi tästä vielä muuttuu ja heittää häränpyllyä, mutta tällä hetkellä näin.
Möyriäinen on perin juurin ihana. Luonteeltaan hän vaikuttaisi olevan mukavan leppoisa - niin kauan kuin kaikki tarpeet on tyydytetty. Pienenkin nälän yllättäessä Möyriäinen kiihtyyn nollasta sataan, ellei tissi ole suussa heti. Onneksi perhepedissä nukkuessa huomaan Möyriksen nälkämerkit jo ennen kuin hän herääkään, joten yleensä onnistun pitämään yöt (pyllynpesua lukuunottamatta) itkuttomina. Vauva on rakkaampi, kuin osasin kuvitellakaan.
Palailen sen synnytyskertomuksen kanssa toivottavasti lähiaikoina :) Päivät tuntuvat menevän kuin siivillä, yht'äkkiä sitä huomaa, että viikko on mennyt ohi ihan huomaamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti