Ahoy, verta näkyvissä!
Vessassa kakkosella käydessä tuli alapäästä (aika varmasti sieltä, oli meinaan valkovuodon seassa) rusehtavaa limaa. Ihan en ole satavarma aina, että onko se tummaa keltaista vai oikein vaalean beigeä. Mutta ei tavallista valkovuotoa, sen sävyerot kyllä tunnistan :) Infektionäytteet on otettu sekä pissasta että alapäästä, eikä niissä ole mitään hämminkiä. Eikä ole mitään kummaa kutinaakaan, eikä valkovuodon koostumus muuttunut. Ihanko vain ponnistaessa sieltä herkät limakalvot ottavat itseensä ja vuotelevat? Toivottavasti.
Maanantaina on neuvola, saa täti taas oikein ryöpytyksen maalaisjärkensä menettäneen naisihmisen vauhkoamista :D Ja perjantaina sitten se rakenneultra... Viimeinen "virallinen" kurkistus vauvan maailmaan ennen syntymää. Paitsi jos jotain häikkää tulee, mutta muuten.
Eilen oli vauvalla oikein vilkas päivä, potki menemään ihan koko ajan kun olin levossa. Tänään on sitten varmaan lepäillyt, vain muutama potku silloin tällöin tulee huomattavaksi asti. Toisaalta olen muutenkin ollut tänään huomattavasti vähemmän liikkeessä kuin eilen. Eilen tuli ravattua koulun, päättötyön, ruoan ja kauppa-asioiden perässä ihan aamusta iltaan, ja sitten kuuden jälkeen kun köllähdin sohvalle niin aloitti pieni sambaharjoituksensa. Tänään taas, kun olen ihan rehellisesti maannut koko päivän, on ollut hiljaisempaa. Pitäisiköhän sitä itse käydä vaikka kävelyllä, että saisi pieneenkin eloa :) Kyllä ne potkut vaan tuntuu sen verran mukavilta (vaikkaki OUDOLTA).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti