Pieni Möyriäinen on tästä päivästä lähtien täysiaikainen ja käytännössä valmis syntymään. Mies kysyi aamulla, että olisinko 35 viikkoa sitten, työpaikan vessassa ovistestin tehtyäni, arvannut että tässä sitä nyt ollaan. Ihan rehellisesti en :) Synnytys voi periaatteessa käynnistyä hetkenä minä hyvänsä (joo, vauva EI ole laskeutunut, limatulppaa ei ole näkynyt, ja koska olen diabeetikko-ensisynnyttäjä, niin todennäköisesti menee vielä ylikin lasketusta ajasta, mutta periaatteessa!)
En malta odottaa, että saan vihdoin tavata Möyriäisen. Ei tämä odotus nyt loppuvaiheessa enää herkkua ja ruusunnuppuja ole, mutta en minä sen takia toivo synnytyksen tapahtuvan mielummin ennemmin kuin myöhemmin. Mä en vaan jaksaisi odottaa, että vihdoin pääsen tutustumaan uuteen perheenjäseneen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti